Neitokaisen tassut paranivat nopeasti, eikä sairaslomaa täytynyt pitää kuin viikon verran.
Viime tiistaina Bea pääsi mun mukaan töihin demokoiraksi ja käyttäytyi todella upeasti. Kaksi ekaa tuntia pidin Bean varuiksi puussa kiinni, viimisen pentukurssitunnin ajaksi päätin sitten ottaa sen kentän laidalle norkoilemaan. Siinä se maksasi paikallaan ja katseli kun pennut rallasi ympäriinsä ja välillä koittivat harjoitellakkin jotain :) Bea saa tulla useamminkin mukaan töihin.
Sitten keskiviikkona käytiin tutustumassa vantaan rauniorataan. Bealla oli neljä maalimiestä. Kolme haukuttiin hienosti, mutta neljäs oli niin korkealla, että sen kainaloon oli pakko hypätä ja suukotella kun raukka oli ison kelan sisään jäänyt. Bea iloisesti kävi köllimään viimeisen maalimiehen kainaloon hetkeksi, palasi mun viereen perusasentoon tollottamaan mua, meni maalimiehelle ja juoksi mun luo.. Bea siis ei raaskinut haukkua maalimiehen naamalle, sen korvathan olisi särkyneet. Bea siis näytti mulle viimisen maalimiehen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti