Ensimmäinen loukkaantuminen treeneissä

Eilen oltiin siis raunioilla. Teemana oli vaikeat pinnat, jotka Bealle meinasi tiilikasoja. Hallintatreeninä oli telineet.

Bea haukutettiin ennen radalle tuloa ja pienen sählingin jälkeen se haukkuikin ihan kivasti. Sitten jätin Bean paikallamakuuseen jossa neiti pysyi oikein hienosti ja varmasti. Sen jälkeen tarkoituksena oli yrittää hallittua radalletuloa, joka onnistuikin parhaiten koko tällä kaudella (niinkun siitä kovin paljoa olisi muka mennyt). Eli siis edistystä tapahtuu ja Bea alkaa tajuamaan, että hommiin pääsee kyllä, ensin voi siis malttaa seurata.

Heti lähetyksen jälkeen ammuttiin, johon Bea ei reagoinut. Aluksi luulin sen reagoivan laukaukseen, mutta neiti saikin älyttömän nopeasti hajun ja reagoi siihen. Ensimmäiselle maalimiehelle neiti meni vauhdikkaasti, eikä tiilet niinkään haitanneet, vaikka pientä varovaisuutta oli havaittavissa. Toisaalta, en kyllä näe sitä huonoksi asiaksi, kun muuten Bean kanssa on elämä täynnä vauhtia ja vaaratilanteita :D Bean piilon olivat myös aika umpinaisia, umpinaisempia kuin koskaan ennen, piilojen kansi oli vain hiukan raollaan, sen verran että siitä pystyi kuonon työntämään.

Etsintä jatkui, kunnes Bean ilmeestä näki, että sillä on haju. Piilona oli roskalaatikko, joka oli ympäröity tiilikasalla. kansi oli taas vain hiukan raollaan. Bea työsti hajun hyvin ja siitä oli helppo lukea missä maalimies on. Pienen mietiskelyn ja pyörimisen jälkeen Bea uskaltautui kapuamaan tiilikasalle, jossa loukkasi tassunsa tiilien väliin niin että kiljahti :(

Etsintä kuitenkin jatkui, koska mitään näkyvää vammaa ei Bean jalassa ollut havaittavissa ja Bea liikkui hyvin. Seuraavakin piilo oli roskalaatikko, mikä on ympäröity tiilikasalla. Beasta näki selvästi, että se sai hajun, kun liikkui tasaisella osalla tiiliä. Ilmeisesti aiemman tassunloukkauksen takia neiti paineistui ja jätti hajun. Likka meni vähän matkan päähän nuuskimaan maata O.o Tälläistä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Eipä siinä auttanut muu kun patistaa likka takaisin hommiin ja rohkaista sitä etsimään maalimies. Ihan kuin sillä mitään etsittävää olisi ollut, varmasti tiesi missä maalimies oli, ei vaan uskaltanut kavuta tiilille. Bea ylitti itsensä ja kapusi kuitenkin tiilikasalle pienen kannustamisen tuloksena :)

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sunnuntaina olisikin sitten taas haku ja ensi viikon keskiviikkona Bea pääsee raunioitumaan helsingin radalle.