Raunioilla, tiimityöskentelypäivä

Alotettiin tottis-osuus vapaavalintaisella paikallaololla, mä jätin Bean maahan. Vieressä oli kaksi muuta koiraa. Kahden minuutin päästä ohjaaja komensi mut palkkaamaan Bean. Palkkasin ja kävelin takasin kauemmas. Parkkipaikalla ajo auto meidän välistä, siellä se Bea vaan nökötti paikallamakuussa <3 Sitten menin sen viereen, käskin sivulle ja palkkasin. Sitten helliteltiin, kun tyttö oli niin etevä.
Sitten otettiin koirien ohittamisia ja kiertämisiä seuraamalla, hienosti meni, ihan kun vettä vaan :)

Meillä oli tosiaan tiimipäivä raunioilla sitten. Paikalla taisi olla kuusi koirakkoa. Alotettiin menemällä semmoinen kolmen metrin korkeudessa oleva puomi, mihin kavutaan sellasia laatikoita pitkin. Sekä koiran, että ohjaajan piti mennä se. Laitoin ensin Bean menemään sen ja hienosti menikin. Sitten koira ryhmäläiselle pidettäväksi ja sinne itse konttaamaan XD Kauhistutti, korkeanpaikan kammo ei ole mukava. Mutta hengissä selvittiin.
Seuraavaksi jouduttiinkiin änkemään pienen pienestä reiästä taloon sisälle, mistä lensi kaikkea kuivaa savimoskaa naamalle. Menin itse ensin ja pyysin Bean perässä. Se ei uskaltanut heti hypätä perään, kun oli niin korkea pudotus ja pieni tila, nostin sen sitten siitä. Toisella puolella oli ryhmäläien ottamassa vastaan. Bea oli merkannut maalimiehen talosta sisältä, mutta en mä ollut mitään huomannut :O Keskityin niin sieltä montusta ylös pääsyyn, eikä meille oltu kerrottu maalimiehestä mitään.
Seuraava etappi oli koirien ja ohjaajien kapuaminen muutaman metrin korkeudessa olevalle tasolle,jossa oli ulosmenopuolella kaiteet vaikeuttamassa. nostin ensin Bean sinne, sitten kapusin itse. Ahdoin itseni alas ja nostin Bean alas. Juuri sopivan kokonen tuo ipana raunioille :D
Seuraavaksi jouduttiin möyrimään mutaisen laatikon läpi.
Sitten piti mennä pisteestä a pisteeseen b koskematta maahan. Rakennettin rojuista silta, kannoin Bean yli.
Seuraavana oli vuorossa koiran lähetys talon läpi ahtaasta tunnelista toiselle puolelle ja ohjaaja kiersi toista kautta sinne. Hyvin meni. Vaihdettiin ryhmäläisten kesken koiria ja käveltiin raunioilla hetki.
Sitten sai taas oman koiran takasin.
Täytyi taas selvitä pisteestä a pisteeseen b. Betoniputkessa liikuttiin ja raivattiin rojua edestä, sekä ängettiin ahtaista paikoista. Ahataitten kohtien ajaksi laitoin Bean paikallamakuuseen ja menin itse edeltä, sitten kutsuin luokse.
Käveltiin kaltevia tasoja, metallisia siltoja ja ties mitä. Sitten jouduttiin konttaamaan jännään pömpeliin ja ahtamaan sieltä pienen pienestä luukusta ylös. Ojensin ensin koiran luukusta, sitten yritin hyppiäloikkia siitä itse ulos, mutta se oli liian korkealla. Tarvittiis taas tiimityötä, ryhmäläinen tuli punttaamaan mut ylös. Yksi ryhmäläinen laittoi koiransa ulos luukusta ja tuli sitten perästä, pidin sen koiraa sen aikaan. Jätin Bean kauemmas paikallamakuuseen. Muutama koira kävi sitä nuuskimassa ja tökkimässä, mutta tyttö ei hievahtanutkaan <3
Sitten olikin vuorossa raskain osa koko hommasta, koiran kantaminen. Koira nostettiin olkapäille ja käveltiin rataa ympäri. Kyllä tuli hiki. Bea oli ensimmäistä kertaa olkapäillä rätköttämässä ja likka oli ihan rentona :) Äiteen pieni tyttö, se vaan luottaa että kyllä äiti tietää mikä on turvallista <3

Jep, kyllä me ollaan Bean kanssa luotuja toisillemme.