Kävästiin siellä siis.
Tottiksen teema oli koiran kopelointi XD. Okei, käsittelyharjotus. Vieras ihminen kävi tutkimassa koiran. Bea nyt oli ihan oma täysin mahdoton itsensä ja vieras sai heti suukon ja sen jälkeen Bea heittäytyi selälleen "rapsutarapsuta!!". Vähän saatto hävettää omistajaa. Pidin sitä sitten pannasta kiinni, jotta olisi toisen helpompi tutkia. Saatiin se viimein tutkittua,mutta vieraan naama oli suukoista märkä.
Radalla sitten oli kaksi koiraa samaan aikaan. Toinen työskenteli yläkasalla ja toinen alakasalla. Bea oli alakasalla ja yläkasalla työskenteli samaan aikaan ihastuttava kultainennoutaja Veikka. Bea etsi kaksi maalimiestä. Molemmat oli todella hyvin piilossa. Vaikka rata oli märkä ja tassut luisti, Bea painoi eteenpäin kun ohjus. Niin järjettömän innokkaasti ja sitkeästi. Työsti hajua hyvin, vaikka taisi olla vähän vaikeaa kun ei tuullut ja hajut nousi esiin ihmeellisistä paikoista.
Bea harjoitteli myös ensimmäisen kerran ilmaisua. Vielä joutuu sanaa käyttämään mutta eiköhän sen voi pian jättää pois.
keskiviikko 26. elokuuta 2009
torstai 13. elokuuta 2009
sateinen rauniotreeni
Ennen treeneihin menoa kävin omenan cittarissa ostamassa sadetakin. Ulkona satoi älyttömästi ja päätin etten tee itseäni kipeäksi. Tottakai sitten kun päästiin radan luo, sade loppui kun seinään. Kiitos vaan tästä..
Meidän tottisosuus oli aika villi XD Pujoteltiin koirakkojen välistä, juostiin takaperin koirakkojen välistä, kannettiin koiraa ja pujoteltiin koirakkojen välistä. Sitten piti keksiä kolme käskyä mitkä annetaan koiralle, ennen kun se saa palkan. Mulla nämä käskyt oli "sivu", "maa" ja "sit". Ei siinä mitään, meidän piti tehdä ne yhdessä koiran kanssa. Oli varmasti näkemisen arvosta kun koirat ja omistajat makaa märällä parkkipaikalla :D
Raunioilla sitten Bealla oli neljä maalimiestä, kaksi valmiiksi piiloissa ja kaksi näkölähtöä. Ensimmäinen maalimies oli näkölähtö. Samaan aikaan kun Bea läksi maalimiehen perään, ammuttiin. Ei välittänyt ampumisesta. Vaikka kaikki kivet oli sateen jäljiltä liukkaita, niin ei kyllä haitannut Bean menoa. Likka kirmasi hurjalla vauhdilla pitkin raunioita. Ensimmäisen maalimiehen jälkeen kutsuin Bean luokse. Tyttö on raunioilla niin innoissaan tekemässä töitä, että korvat ei pelaa aina hirveän loistavasti. Kyllä se kuitenkin malttoi tulla luokse ja rauhottua.
Sitten oli toinen näkölähtö ja taas ammuttiin kun Bea läksi maalimiehen perään. Ei taaskaan mitään reaktiota ampumiseen, hyvähyvä!
Kolmas maalimies löytyi tämän jälkeen helposti, mutta neljättä saikin työstää tovin.
Meidän ohjaaja huomasi, että Bea kertoo korvilla hajun vahvuuden. Itsekkin olen huomannut, että kun tyttö saa hajun, sen korvat menee päänmyötäsesti. Ohjaaja huomasi siis, että kun on haju: korvat on päänmyötäisesti (mielistelyilme) ja kun kylmenee niin korvat nousee pystyyn, hassu likka.
Eilen oikein nauratti viimisellä maalimiehellä Bean toiminta. Se kiersi ja kaarsi kasaa: korvat päänmyötäisesti, häntä ja peppu vimmatusti vispaten "mä löydän sen, mä löydän sen" ja hetken päästä korvat pystyssä ja paikallaan kököttäen "se haju ei ollutkaan täällä päin" ja sama homma jatkui kunnes se löysi sen maalimiehen. En älynnyt seurata, että vaihtoiko tuuli suuntaa vai tuuliko sillä hetkellä ollenkaan, kun viimisen löytäminen oli niin vaikeeta.
Hyvin meni kuitenkin. Käytiin telineitäkin ottamassa ja se Bean aluksi pelkääm putki on nykyään maailman paras juttu :D
Meidän tottisosuus oli aika villi XD Pujoteltiin koirakkojen välistä, juostiin takaperin koirakkojen välistä, kannettiin koiraa ja pujoteltiin koirakkojen välistä. Sitten piti keksiä kolme käskyä mitkä annetaan koiralle, ennen kun se saa palkan. Mulla nämä käskyt oli "sivu", "maa" ja "sit". Ei siinä mitään, meidän piti tehdä ne yhdessä koiran kanssa. Oli varmasti näkemisen arvosta kun koirat ja omistajat makaa märällä parkkipaikalla :D
Raunioilla sitten Bealla oli neljä maalimiestä, kaksi valmiiksi piiloissa ja kaksi näkölähtöä. Ensimmäinen maalimies oli näkölähtö. Samaan aikaan kun Bea läksi maalimiehen perään, ammuttiin. Ei välittänyt ampumisesta. Vaikka kaikki kivet oli sateen jäljiltä liukkaita, niin ei kyllä haitannut Bean menoa. Likka kirmasi hurjalla vauhdilla pitkin raunioita. Ensimmäisen maalimiehen jälkeen kutsuin Bean luokse. Tyttö on raunioilla niin innoissaan tekemässä töitä, että korvat ei pelaa aina hirveän loistavasti. Kyllä se kuitenkin malttoi tulla luokse ja rauhottua.
Sitten oli toinen näkölähtö ja taas ammuttiin kun Bea läksi maalimiehen perään. Ei taaskaan mitään reaktiota ampumiseen, hyvähyvä!
Kolmas maalimies löytyi tämän jälkeen helposti, mutta neljättä saikin työstää tovin.
Meidän ohjaaja huomasi, että Bea kertoo korvilla hajun vahvuuden. Itsekkin olen huomannut, että kun tyttö saa hajun, sen korvat menee päänmyötäsesti. Ohjaaja huomasi siis, että kun on haju: korvat on päänmyötäisesti (mielistelyilme) ja kun kylmenee niin korvat nousee pystyyn, hassu likka.
Eilen oikein nauratti viimisellä maalimiehellä Bean toiminta. Se kiersi ja kaarsi kasaa: korvat päänmyötäisesti, häntä ja peppu vimmatusti vispaten "mä löydän sen, mä löydän sen" ja hetken päästä korvat pystyssä ja paikallaan kököttäen "se haju ei ollutkaan täällä päin" ja sama homma jatkui kunnes se löysi sen maalimiehen. En älynnyt seurata, että vaihtoiko tuuli suuntaa vai tuuliko sillä hetkellä ollenkaan, kun viimisen löytäminen oli niin vaikeeta.
Hyvin meni kuitenkin. Käytiin telineitäkin ottamassa ja se Bean aluksi pelkääm putki on nykyään maailman paras juttu :D
maanantai 10. elokuuta 2009
Lomailun touhuiluja
Kolmen viikon loman aikana Bea on kirmannyt pellolla vapaana, metsässä vapaana, veneillyt, grillannut saaressa...
Ei olla kovinkaan paljon lenkkeilty hihnassa. Käytiin me veneilemässäkin, tytölle ostettiin omat pelastusliivit. Matkalla saareen se halusi istua sylissä ja katsella kun vene suihkuttaa vettä ja kohteliaana tyttönä moikata häntä heiluen muita veneilijöitä :)
Saaressa Bealla oli paljon hommia, kuten näyttää rassukalta jotta saa mahdollisimman paljon makkaraa ja pihviä ja ottaa rapsutuksia ja suukkoja vastaan. Kiero akka kun on, niin aina kun grillikatokselle käveli joku, se meni selälleen heiluttamaan häntäänsä ja esittämään kovin pientä rassukkaa. Tokihan ihmiset meni siihen paijaamaan ja Bea nautiskeli huomiosta xD
Bea kävi saaressa uimassakin ja kuivasikin pian nuotion äärellä. Me grillattiin vaahtokarkkeja, Beakin sai oman. Illemalla siirryttiin toiselle katokselle, kun tuolla oli ihmisiä sen verran, että möly yltyi kovaksi. Nyt sai Beakin hengailla ihan vapaana, kun ei ollut muita koiria siinä vieressä.
Yö nukuttiin veneessä. Aamulla Bea oli niin väsynyt, ettei olisi jaksanut aamulenkille nousta :D Paluumatkalla Bea otti rennosti veneessä, nukkui. Välillä raotti silmiä tarkistaakseen, ollaanko jo perillä.
Eilen otettiin pieni tokotreeni joka meni ihan pyllylleen. Niin pyllylleen ettei ois enempi voinut mennä. Mä toivon että se johtu kuumuudesta. Toi ei osannut mitään, käyttäyty ihan kun sille en olisi ikinä opettanut mitään O_o Se siitä mun lähes Bh-kokeeseen valmiista kakarasta, prkl. Nyt on alettava taas palaamaan treenitauolta ja keskiviikkona on rauniot <3
Ei olla kovinkaan paljon lenkkeilty hihnassa. Käytiin me veneilemässäkin, tytölle ostettiin omat pelastusliivit. Matkalla saareen se halusi istua sylissä ja katsella kun vene suihkuttaa vettä ja kohteliaana tyttönä moikata häntä heiluen muita veneilijöitä :)
Saaressa Bealla oli paljon hommia, kuten näyttää rassukalta jotta saa mahdollisimman paljon makkaraa ja pihviä ja ottaa rapsutuksia ja suukkoja vastaan. Kiero akka kun on, niin aina kun grillikatokselle käveli joku, se meni selälleen heiluttamaan häntäänsä ja esittämään kovin pientä rassukkaa. Tokihan ihmiset meni siihen paijaamaan ja Bea nautiskeli huomiosta xD
Bea kävi saaressa uimassakin ja kuivasikin pian nuotion äärellä. Me grillattiin vaahtokarkkeja, Beakin sai oman. Illemalla siirryttiin toiselle katokselle, kun tuolla oli ihmisiä sen verran, että möly yltyi kovaksi. Nyt sai Beakin hengailla ihan vapaana, kun ei ollut muita koiria siinä vieressä.
Yö nukuttiin veneessä. Aamulla Bea oli niin väsynyt, ettei olisi jaksanut aamulenkille nousta :D Paluumatkalla Bea otti rennosti veneessä, nukkui. Välillä raotti silmiä tarkistaakseen, ollaanko jo perillä.
Eilen otettiin pieni tokotreeni joka meni ihan pyllylleen. Niin pyllylleen ettei ois enempi voinut mennä. Mä toivon että se johtu kuumuudesta. Toi ei osannut mitään, käyttäyty ihan kun sille en olisi ikinä opettanut mitään O_o Se siitä mun lähes Bh-kokeeseen valmiista kakarasta, prkl. Nyt on alettava taas palaamaan treenitauolta ja keskiviikkona on rauniot <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)