keskiviikko 28. lokakuuta 2009

raunioiden "todistusten jako"

Tämmöistä palautetta paperilla:

"Linda & bordercollie Bea"
-lupaava, vauhdikas ja innokas nuori koira
-malttia treenaamiseen, koira on vielä nuori ja tarvitsee aikaa aikuistua ja saada varmuutta
-tottis hyvällä mallilla, hallinta radalla vielä kesken, mutta tulee kyllä aikanaan. vielä ei kannata syödä motivaatiota etsimisestä panostamalla liikaa hallintaan
-antaa koiran nauttia tarpeeksi kauan siitä, että se haistaa ja löytää ja osaa, siitä motivaatio ja itsevarmuus kasvaa! Liian nopea treenien vaikeuttaminen lisää takapakin vaaraa. pohjat kuntoon, vaikka koira onkin lupaava.
-ilmaisulla ei ole kiire, harjoitelkaa talven aikana etsinnästä erillään ja katsotaan ensi kaudella tilanne
-Linda on ohjaajana rauhallinen ja innokas oppimaan myös muiden suorituksista.



Että semmosta. Mä olen kyllä niin "kaikki,heti,nyt!"-ihminen, on ihan hyvä että mulle osataan painaa jarrua :)
Kaikin puolin on ollut mahtava kausi ja on ihan harmi, että tulee talvitauko. Mitä mä sitten viikossa odotan jos en rauniotreenejä?
Vielä on onneksi yhdet treenit tällä kaudella.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

helsingissä raunioitumassa

Oltiin siis Helsingin radalla treenailemassa. Mä olin tosi tiukka ja lapsonen sai liikkua eteenpäin vaan löysällä hihnalla. Seurautin sitä jonkin aikaa ennen meidän etsiskelyvuoroa ja seurasi ihan loistavasti hyvällä kontaktilla. Sitten Bea pääsi harjoittelemaan taas ilmaisua ennen etsinnän aloittamista ja haukkuikin kivasti. Sitten yritin seurauttaa sitä radalle ja hittovie, se seurasi ja todella skarpisti! Ei mitään "pää viidentenä jalkana hihnan päässä riehumista ja riekkumista" vaan kunnon toko-seuraamista, jee! Seuraavissa treeneissä ei varmasti samaa tapahdu, niin revitään nyt tästä iloa siihen saakka. :D
Mä olin ihan hukassa kun koko paikka oli täysin vieras, että mikä se alue nyt on ja mitäs muuta.. Mutta hyvin se meni, en mä pilannut Bean hyvää etsintää vaikka välillä sitä huutelinkin, kun se on ihan sitä mieltä että jos on haju niin mammaa ei nyt kuunnella vaan tehdään homma loppuun ja kysytään sitten että mitä asiaa, hyvä.

Kaikinpuolin jäi tosi kiva fiilis treeneistä, seuraavia odotellessa :)

torstai 8. lokakuuta 2009

Treeniä,treeniä, treeniä...

Eilen oltiin raunioilla. Bea sai harjoitella ilmaisua. Mä olen sitten tehnyt siinä mielenkiintoisen mokan, palkannut kädestä, ja se haukkuu siis mua eikä purkkia.. Ei mikään mieltä ylentävä fiilis. Noh, nyt sitten alkaa hillitön purkkien-haukkumistreenaaminen ihan oikeaoppisesti.

Toinen ongelma raunioilla on, että se on niin innoissaan menossa tekemään hommia, ettei se välitä seurata yhtään. Kaksi askelta voi kävellä vierellä ja sitten säntäillä hihnassa päättömästi >:( Tämäkin siis treenin alle, seuraamista,seuraamista,seuraamista ja lisää sitä seuraamista. Onneksi tää taitaa lla aika tyypillinen ongelma radalle mentäessä. Täytyy vaan ajella hurauttaa sinne radalle harjottelemaan sitä seuraamista.

Mutta ollaan me kehityttykkin, eli kaikki ei ole mennyt vaan pieleen xD Mä osaan esimerkiksi käydä alueen huolella läpi ja jopa liikkua siellä. Beakin tarkentaa paljon nopeammin ja työskentelee edelleen innokkaasti ja sitkeästi.

Tokoiluissa luoksetuloon on tullut vauhtia ja likka osaa tulla myös suoraan sivulle luoksetulossa.

Temppuja me ollaan raunioiden lisäksi enempi harjoteltu ja keskityty useiden tuntien vapaanajuoksulenkkeihin. Nyt täytys ottaan itteään niskasta kiinni.

Bea kävi myös karvattomana hyvinkäällä näyttäytymässä ja otti H:n :)